Vertti on varsin omatahtoinen ja orimaiset luonteenpirteet omaava, kuitenkin aivan valloittavan ihana suomenhevosorii. Verttiin ihastuin sillä sekunnilla, kun pojan ensimmäistä kertaa tapasin, eikä minulla ollut paljoa miettimistä siinä vaiheessa, kun ori tarjottiin myyntiin. Varsinaisesti herrasmies tämä vilkas ja persoonallinen, eloisa ori ei ole, mutta sitäkin upeampi tapaus. Vertti tuntuu usein toimivan ennen kuin ajattelee ja saattaa itsensä ja muut siinä sitten hankaluuksiin - taas. Pahaluontoinen Vertti ei todellakaan ole, eikä siis tarkoita saada aikaan harmia, vaikka kärsimätön ja ikuinen pienen kiusanteon mestari onkin.

  Hoitaessa Vertti aiheuttaa päänvaivaa aina sietokyvyn rajoille asti. Orin aktiivinen karsinaelämä alkaa raivostuttaa vähintään siinä vaiheessa, kun pitäisi saada jotain aikaan pienessä ajassa. Vertti on vallan innokas maistelemaan hoitajan hihaa tai paidanhelmaa, karkailemaan pihamaalle tai kiertämään karsinassa puolelta toiselle ja olemaan olematta hetkeäkään paikallaan. Karsinassa Verttiä ei ole kuitenkaan kovin järkevää laittaa silti kiinnikään, sillä siinä vaiheessa se sota viimeistään syttyy. Vertti ei kuitenkaan ole aivan sokea hoitajaansa kohtaan, vaan seisahtuu kyllä tarkastelemaan tilannetta viimeistään äänekkään ja ärtyneen ärähdyksen aikaan. Hän on kuitenkin sinänsä kiltti hoitaa jatkuvasta tekemisentarpeestaan huolimatta, ei pahemmin näyki (ihan vähän vain) tai anna kaviosta kovin herkästi. Tammojen perään Vertti on, tottahan toki, kovasti. Aina ollaan huutelemassa korvat hörössä ja nenä pitkällä, kun kauniimman sukupuolen edustajia on lähettyvillä.

  Varusteet tuntuvat olevan Vertille toisinaan mahdottomuus. Etenkin kaikista energisimmillä tuulella ollessaan ei suitsienkaan laitosta meinaa tulla yhtään mitään, kun pää vedetään ylös ja pois ja sitten lähdetään kiertämään karsinassa ympyrää ja hakeutumaan pakoon ilkeitä suitsia. Suitsiessa päästään useimmiten helpoimmalla, kun karsinassa on paikalla suitsimassa kaksi. Satulassa Vertti ei näe pahemmin ongelmaa, mutta tokihan tämä otus pullistelun jalon taidonkin hallitsee.

  Ratsastaessa Vertti on aidosti hankala hevonen, jotain todella kuritonta. Keskittyminen on Vertille melkoisen ylivoimaista ja usein ratsastustreenit tämän orin kanssa menevät totaaliseen pelleilyyn ja orin komentamiseen. Komentelusta Vertti ei pidä alkuunsakaan ja ikuinen kapinahenki herää tasan sillä hetkellä, kun oria koitetaan komentaen saada keskittymään. Ja mitä muutakaan siitä seuraa, kun pysähtelyä, tanssahtelua ja peruuttamista. Siinä vaiheessa Vertin saa liikkeelle vasta, kun herraa itseään kiinnostaa - toisin sanoen silloin tällöin seisoskelu uralla tai uran sisäpuolella saattaa kestää vaikka kuinka pitkään. Raipalla tilannetta ei helpoteta lainkaan. Vertti kyllästyy tekemisiinsä helposti niin kauan, kun koulukiemuroita koitetaan saada aikaiseksi. Keskittyminen on yhtäjaksoisesti noin viiden minuutin mittainen hetki, jonka jälkeen kuljetaan taas pää pystyssä ja muodosta tai pyöreydestä ei ole tietoakaan. Kokeneen ratsastajan kanssa Vertti ei välttämättä olekaan aivan toivoton, kuten välillä vaikuttaa. Taitavalla ratsastajalla orin saattaa jopa saada keskittymäänkin hieman - ainakin niin kauan, kunnes kiinnostus taas loppuu ja Vertti keksii itse itselleen virikkeitä. Toisinaan ori jopa tykkää saadessaan näyttää osaamistaan. Vertti on toisinaan varsin innokas säikkymään olemattomia tai orille jo tuttujakin asioita, sekä tietysti pelastamaan ratsastajansa siltä hirvittävän kammottavan hirveän vaaralliselta asialta (kuten vaikkapa postilaatikolta), jolloin mennään ja kovaa, joko kiitolaukan tai pukittelun ja sivuloikkien muodossa.
  Vertti omaa varsin mukavat askellajit. Ravi on pitkää ja rentoa, oikein mukavasti istuttavaa. Laukka on ilmavaa, lennokasta ja pehmeää. Vertti painaa toisinaan kovastikin kädelle, jonka vuoksi puolipidätteet ovat välttämättömiä etuosan keventämiseksi.

  Esteillä Vertti on innokas, hieman liiankin. Hyppää mielellään, mutta hypätessä vauhti usein kiihtyy hieman liiankin kovaksi. Vertti myös kuumenee herkästi, mutta vaikka radalla mennään usein jo hallitsemattomaankin tahtiin, saadaan estekilpailuista usein hyviäkin tuloksia. Vertti on toisinaan todellinen esteguru, sillä ori ei tarvitse radalla oikein muuta kuin suuntavinkkiä - hypyt hoitaakin sitten jo aivan ilman pahempia apuja tai ratsastajan opastusta. Jo kokeneellakin ratsastajalla on kuitenkin pitelemistä Vertin kanssa ja silloin, kun Vertti tosissaan kuumenee, siitä on leikki kaukana. Seurauksena voi nimittäin olla siinä vaiheessa jo se, että esteestä mennään läpi eikä ylitse.

  Maastossa Vertti on melkoisen kuriton ja maastovarmuus on tästä hevosesta kaukana. Vauhti on maastossa usein turhankin reipas ja ohjat saavat olla tiukasti ratsastajan nyrkissä niin kauan, kun Vertti halutaan pitää käsissä. Siinä vaiheessa, kun ohjasote löystyy hiemankin, on Vertti menossa jo tuhatta ja sataa. Usein Vertin kannattaa antaa sählätä oman aikansa ja kun ori on rauhoittunut ja rentoutunut hieman enemmän, voi antaa sitä ohjaakin jonkin verran. Laukatessa tahti on useammin nelitahtista kuin kolmitahtista, mutta nelissäkin Vertti on mahdollista pitää käsissä napakoilla puolipidätteillä ja tiiviillä istunnalla. Ohja ei missään nimessä saa olla kuollut.

Jälkeläisiä yhteensä 2. 1 ori, 1 tamma.

o. ECH Persoona (s. 1.11.2004), e. Ikiajan Tuhotar (kasv. Shiva, Stud Échenauer)
t. ECH Laventeli (s. 7.8.2004), e. É.C. Luottolause (kasv. Shiva, Stud Échenauer)

28.6. astunut tamman Ruskan Perhotar.
28.6. astunut tamman C.C Haihtuva Helmi (KTK-III).
25.6. astunut tamman Renesanssi TM (KTK-III).

           
       
© Eve Ervasti

Kuvat aukeavat oikeaan kokoonsa klikkaamalla. (aukeaa uuteen ikkunaan)